Oppan Hong Kong style!

Santerin tekstin innoittamana ja Baires-Santiago-Omaha linjan uhkausten pelottelemana, täältä tulee vihdoin terveiset Hong Kongista (PolyU-laisten osalta, Liukkari ja Mari saa kertoa elämästään Hong Kongin maaseudulla itse).

Me opiskellaan siis Hong Kongin Polytechnic Universityssä. Jos Elisa ja Sande pääsee puolessa tunnissa Nizzaan tai Cannesiin, ni me päästään koululta keskustaan samassa ajassa metrolla. Tai no joskus menee 20 minuuttia, mutta Hong Kongin ajassa se on superlyhyt aika. Eli siis meijän koulu on superhyvällä paikalla, ja asuntolan ylemmistä kerroksista saattaa jopa nähä kaupungin skylinen. Itse tästä en mitään tiiä, koska mä asun vaan seittemännessä kerroksessa, mut Nooralla on enemmän chäännsejä sen näkemiseen, koska Nooran koti on 15. kerroksessa. Täällä nää asuntolan huoneet jaetaan toisen tyypin kanssa, ja kahdella huoneella on aina yks yhteinen vessa. Nooran huoneen toinen puoli on ranskalaisomistuksessa ja mulla naapurivaltiona majailee Etelä-Korea. Neiti Etelä-Korea on supermukava tyyppi ja viihdyttää mua ainakin sen nukkuma-asennoilla, joista vois aloittaa ihan oman kuvablogin. 

Tää asuntola on 10 min kävelymatkan päästä itse kampuksesta, jossa me käydään luennoilla. Molemmat neljä päivää viikossa. Kampusalue on kiva, luennot on tylsiä ja aasialaiset ystävämme erikoisia. Ne saattaa tulla kolme tuntia kestävälle luennolle puoltoista tuntia myöhässä ja nukkua ihan avoimesti eturivissä. Myös pelien pelaaminen ja ääneen puhuminen on melko normaaleja aktiviteettejä luennoilla (ne myös leikkii hallsien common roomissa hippaa, pitää maalauskursseja ja ruokasotia, ja laulaa karaokea neljältä aamuyöllä). Meijän kurssit me päästään toivottavasti rimaa hipoen läpi, ainakin Mikkelissä opitusta bullshit-taidoista on täällä ollut paljon hyötyä. That's enough about school, no one really cares.

Hong Kong kaupunkina on mahtava paikka ja tekemistä löytyy paljon. Täällä on rantoja, vuoria, ostoskeskuksia, temppeleitä, ravintoloita ja baareja, baareja, baareja. Mutta jos alkaa kyllästyttää ni voi mennä nopeesti Kiinan puolelle tai ottaa halvan lennon muualle Aasiaan. Ihmisiä on 144 kertaa enemmän ku Mikkelissä ja ne asuu kolme kertaa pienemmällä alueella ku mikä on Mikkelin kokonaispinta-ala. Niitä on siis paljon, varsinkin ruuhka-aikaan, holy cow. 

Baarikulttuuri on ihan omassa sfäärissä Mikkeliin verrattuna (vaikka Penan veroista mestaa ei kyllä löydy ei millään). Liukkarin harmiksi, täällä on halvempaa olla tyttönä, koska me päästään ilmaiseks baareihin ja keskiviikkosin ja torstaisin saadaan ilmaseks juomat. Se on kyllä usein vie tuhon tielle. Viikonloppuisin baarit on kyllä aika kalliita myös meille, joten juopotellaan aina 7/11 edessä paikallisella baari-alueella (ja tää 7/11 myy muun muassa Möet Chandonia, wtf?). Plus limasilta bisnesmiehiltä on helppo saada aina tarvittaessa parit shamppanjat ennen ku karkaa seuraavaan baariin. Juomisen määrä on kyllä lähteny täällä siis ihan käsistä, mutta ikuisena mikkelistinä sanonpahan vaan, että kyllä Mikkelissä silti on meno kovempi. Täällä porukka ei ees koskaan lähde jatkoille talojen katoille, en ymmärrä.

Ja jottei tuu sellanen kuva että me vaan juodaan täällä, ni kyllä me syödäänki. Paikallinen ruoka ei oo mitään erikoisen ihmeellistä herkkuruokaa (dim sumia lukuunottamatta) ja nuudelit ja riisit tulee korvista ulos. Me syödään vallan ulkona, koska se on niin paljon halvempaa ku sen laittaminen ite. Mutta ollaan puikolla syömisen mestareita pian, see you in Dragon Sheng bitches! Ja noloa ku se onki, ni mäkkäristä on tullu hyvä ystävä varsinkin aamuöisin.

Niin ja ollaan me jonkun verran matkusteltuki. Käytiin muun muassa Singaporessa ja Kuala Lumpurissa, ja mennään Filippiineille joulukuun alussa, jos siellä nyt on mitään pystyssä taifuunin jäljiltä. Lisäks mä olin Taiwanissa käymässä ja Noora lähtee pian Shanghaihin. Singaporessa ei ehditty nähdä Meimiä ja Mariaa, ni me heitetään puolestaan pallo niille, miten siellä menee?

Tässä vielä muutamat kuvat lyhyine kuvateksteineen.

Hong Kong.

Koska kiinalaisia ei näy HK:ssa tarpeeksi, niin käytiin Singaporen Chinatownissa.

Kualaamassa.

Sitä hyvää ruokaa. 

Perusluento ja possut

Nukkumisen taidonnäyte.

Partying it up.

Our job here is done.

Love, Anna ja Noora

Kotiranta

 Antibes, Provence-Alpes-Côte d'Azur

Santeri ja Elisa täällä hei (oikeastaan Santeri vaan, sori, tsekatkaa Elisan sivistyneempi ja muutenkin parempi blogi täältä). Opiskellaan tosiaan SKEMA Business Schoolissa Sophia-Antipolisissa ja asutaan Ranskan Rivieralla Antibes-nimisessä kaupungissa, 100 metrin päässä Välimerestä. Sijainti on sinänsä strateginen, että Monacoon pääsee junalla tunnissa, Nizzaan tai Cannesiin puolessa tunnissa. Itse koulu on järjestetty niin mukavasti että luentoja on vaan parina kolmena päivänä viikossa, mikä jättää aika hyvin vapaa-aikaa palloilla kyseisillä mestoilla. Biitsisäitäkin kesti nyt nää ekat pari kuukautta, mutta nyt rupee viilenemään ikävästi kohti 20 astetta. Kyynel.

Perusperjantai Monte Carlon kasinon parkkipaikalla

Meiän vuokraemäntä on aika persoona. Ekana iltana se kierrätti meitä ympäri kaupunkia, tarjosi ravintolasafkat, koitti juottaa känniin viinillä ja piti pitkän puheenvuoron siitä kuinka pitää nauttia jokaisesta päivästä koska koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua. Ilmeisesti se on edellisen vuokralaisen vienyt ulos juhlimaan koska aina kun se vuokraemäntä on käynyt kämpällä (se tekee yllätysvisiittejä kastellakseen kukkiaan), se tyttö on vaan istunu koneella ja opiskellu. #YOLO. Ja eläkeiässä oleva nainen siis tämä vuokraemäntä.

Mitäs, mitäs muuta...

• Meillä oli tommonen 23:n vaihtarin reissu Barcelonaan, which was nice. Itse menin autolla, maisemat ok+. Ne ei kyllä saa sitä kirkkoa koskaan valmiiksi.

• Meduusat pilaa kaiken, elävänä tai kuolleena. Oli tarkotus uida koko syksy ja tulla Phelpsinä takaisin, kunnes meduusa koitti creepata. Ei oo huvittanu paljon uida sen jälkeen (paitsi nyt öisin kännissä tietysti). Nyt kuolleita meduusoja huuhtoutuu koko ajan rantaan niin ettei pysty juosta rannalla?

• Mullistava idea Tanskasta, Pentin ruiskuihin voi laittaa ihan oikeesti hyvän makusta juomaa vergin sijaan, kyselen reseptiä mutta ilmeisesti maustettua lakritsilikööriä ja limppaa? (Ei mikään TRIP-mehujuoma tietystikään, mutta...)

• Kävin Hannan kanssa Milanossa, which was nice.

• Ranskalaiset on just niin ranskalaisia kuin vois kuvitella.

• Luulin että meillä oli ihan hyvä kämppä, mutta toisilla suomalaisilla on kuusi kerrosta, ja espanjalaisilla tytöillä on biljardipöytä.

• Kuvia, lyhyiden kuvatekstien kanssa (kiitos Ellu):

Ruokakulttuuria Antibesin torilla

Levynkansipose Antibesin vanhassakaupungissa

Hämmentävä viesti Nizzassa

Nizza (lyhyt kuvateksti)

Some Scandinavian Hunks

Mites noi Pentin paloturvallisuussäädökset? Meniskö läpi?

Hellllooooou te kaikki laiskiaiset, jotka ette kirjoita!

(+ ihanat jotka seuraatte blogia)

 

Tässä ollaan lähdössä juhlistamaan irlantilaisen Dionysoksen läksiäisiä, joten emme pidättele teitä kauaa.

Olimme tuossa lähiaikoina Chilessä käväisemässä. Tässä referenssissä ”me ” tarkoittaa Anskua, Elinaa ja Kiiraa. Chilessä saimme loisto-oppaan nimeltä Tafu.  Tafu tarjosi meille asuinpaikan, jossa saimme myös erittäin kuolaista rakkautta 6 kuukautiselta Ramonilta (Ansku muisti, että koiran nimi oli Carlos).

Me kolme matkustimme Chileen hyvillä mielin, kunnes söimme hirveän aamiaisen Buenos Airesin lentokentällä. Vannomme, että olisimme voineet syödä aika superhyvät pihvit tuolla samalla hinnalla. Paitsi Ellu, joka ei koske pihviin. Pääsimme kuitenkin yli tästä pettymyksestä ja saavuimme hyvillä mielin Chileen, sillä Kiiralla oli sisäpiiritietoa ja hän osasi kertoa meille, että kävelyetäisyydellä Tafun asunnosta oli H&M!!!! (Kyllä, joskus sitä ilahtuu niinkin pienistä asioista). Päivä vietettiinkin YANKEE-stylellä  shoppaillen ja syöden isot salaatit ensin Applebeessa ja illallisen Hard Rock Cafessa.

 

Seuraavana päivänä lähes myöhästyimme bussistamme Valparaisoon (va al paraiso = mene paratiisiin). Huusimme ja huidoimme kuitenkin tarpeeksi rinkat selässä, jotta bussi palasi laiturille ja otti meidät kyytiin. Onneksi näin, sillä Valparaiso on oikea paratiisi. Siellä söimme tajuttomasti mereneläviä ja pääsimme freestyle jatkoille, jossa Ellu myös tapasi ensimmäisen girl crushinsa (lahjakas rumpali). Tafu myös tarjosi avuliaasti kelloansa lainaan, joka sattui olemaan kännykkänsä. Valitettavasti, kännykkä lähti kyseisen henkilön mukaan.

 

Valparaison lisäksi kävimme Viña del Marissa, jossa vuokrasimme hevosvaunut käyttöömme. Mikä sen sopivampaa neljälle suomalaiselle prinsessalle. Sitä ennen olimme jopa syöneet ylellisen sushi aamiaisen! Matkasimme näillä kärryillä hiekkarannalle asti, jossa loikoilimme ja söimme Churroja (paikallisia putkilodonitseja). Elina halusi myös kuvia vedenrajasta, joten hän kastui huomattavasti.

 

Matka jatkui Santiagoon (jälleen), jossa menimme urheilemaan paikallisen neitsyen valloittamalle kukkulalle. Siellä oli hiljaista. Ei saanut puhua. Vuorella paikallistimme myös itse Saatanan ja enkelin.--->

Illalla yritimme nähdä Santiagon yöelämää, mutta maanantai ei osoittautunut parhaaksi päiväksi. Söimme siis ranskalaisia.

Viimeisen päivän vietimme jälleen shoppaillen ja keräillen matkamuistoja. Vaihdoimme myös rahaa, koska Argentiinan talous on perseestä (T. Ansku).

Tafulle erityiskiitos, hän on miellyttävin Tourist Guide, johon olemme törmänneet lyhyiden elämiemme aikana. Tämä oli lyhyt katsaus tilanteeseemme, mutta jatkoa seuraa. Stay tuned.

Kiitos huomiostanne, me jatkamme elämää.

ABRAZOS Y BESOS DE BUENOS AIRES,

Kiira, Elina & Ansku

Kuvia Omahasta

Howdy!

 

Sain paljon paskaa palautetta siitä et mun blogipostauksesta puuttu kuvat. Päätin korjata tilanteen ja kutsuin insinöörin paikalle avustamaan kuvien liittämisessä. Ja täällä on siis edelleen ollut mahtavaa. Oon jatkanu partyilya ja käyny koulussa muutaman tunnin viikossa ihan vaan sen takia et sitä kautta oon tutustunu paikallisiin. Mahtavia tyyppejä! Ja niillä on myös mahtavia bileitä! Vaihtaritki on superhauskoja ja koska oon tyyliin ainut tyttövaihtari tääl tänä vuonna ni ne paapoo mut piloille ja tekee kaikki likaset asiat mun puolesta haha... :D

Bilettämine vie suurimman osan ajasta. Oon ehtiny kyl suunnittelemaa parii reissuaki. Ens viikonloppun meen kattoo jenkkifutismatsii. Paikalliset on iha sekasin jefusta. Se on uskontoo täällä. Sit oon menossa Nykiin ja Washingtoniin. Uudeks vuodeks ollaan suunniteltu Vegasin reissua ja siitä jatkettais road tripille Kaliforniaan. Matkustelee ehtis enemmänki mut täällä Omahassaki riittää paljo tekemistä enkä haluu missaa näitä eventtejä. Illalla taas menossa kotibileisiin.  Suurinosa kuvamateriaalista on ihan täysin julkaisukelvotonta mutta tässä vähän jotain kuvia:

 

 

Saludos de Santiago

Hola chiquillos!

Oon tässä nyt päälle kuukauden lusinut Santiagossa ja huudellut muille, että pitää bloggailla niin eiköhän ole time to lead by example. Täytyy sanoa, että aika on mennyt super nopeesti ja nyt pelottaa että kohtako tämä jo loppuu. Ekat pari viikkoa oli perseestä koska etin kämppää ja hostelli elämä alkoi vähän tökkimään. Kärsivällisyys kuitenkin kannatti, koska nyt on huikee kämppä kahden Chilenon kanssa. Kotona sotken tarpeettoman paljon, käytän yhdellä aterialla kolmea lautasta, ja jos sattuu juomat kaatumaan rinnuksille niin ei haittaa, koska meillä on maid. Kun tulen koulusta kotiin, niin tiskit on tiskattu, vaatteet pesty ja silitetty, ja joka paikka kimaltaa.... kunnes paikalle tallustaa kolmas kämppikseni, 4kk koiran pentu, ja kusee joka paikkaan. Vaikka siis suurin osa siivoustaidoistani täällä saattaa kadota, niin ainakin koiran paskat osaan siivota kiitettävästi.

Koirista puheen ollen, niitä on täällä noin Suomen populaation verran pitkin katuja. Ne on ihan jees, joillain on vaatteet. Yhtenä yönä päätin ottaa yhden omaksi, nimesin sen Empanadaksi. Jätin sen ulos siksi aikaa kun menin baarin, ja pilkun tultua Empanada odotti samassa paikassa uskollisesti... tai näin luulin. Se olikin eri koira joka oli not-so-friendly, ja päätti haukata mua kädestä. Mutta ei hätää, vesikauhulta vältytty ja virheistä opittu.


Oltiin yks viikonloppu kämppiksen beach housilla, vaikka täällä siis on "talvi" :D Kävin myös
pari viikkoa sitten parin tunnin päässä Valparaisossa, ihan huikee kaupunki with a lot of character, aika boheemi mesta. Semi lähellä Santiagoo, ja bussi on tosi hyvä ja halpa. Siellä tuli vähän tiukka paikka kun aamu seitsemältä koitin pikku hiprakassa löytää hostellia, ja all of a sudden 7 shadyn näköistä Chileläistä piirittää mut. Olin jo luovuttamassa arvotavaroita, mutta ei, ne alkoikin beatboxaamaan. Änkytin siinä parit riimit ja nopeesti ne sitten lähtikin menemään. This really was a black thing!

Santiago on itseasiassa yllättävän samanlainen kuin Suomi. Jengi osaa olla yhtä kylmiä, eikä mulla ole täällä yhtään sen turvattomampi olo. Lähinnä suurin huolenaihe on ollut se, että kusettaako taksi. Näistäkin tapauksista on selvitty yleensä puhumalla, vaikka viime viikolla tuli kyllä juostua karkuun, jonka jälkeen tajusin että sehän nyt tietää missä asun, eli not so smart move. Paljon olen myös tutustunut paikallisiin ja ne on ihan oikeesti tosi mukavia ja ottaa mukaan vaikka mihin siisteihin juttuihin, mikä on great koska suurin osa muista vaihtareista on vitun lame.


Koulusta sen verran, että sitä on liikaa ja poissaoloja jo nyt enemmän kuin koko Mikkelin aikana. Sen lisäksi olen täällä SE vaihtari jota kaikki me vihataan Mikkelissä. Freeraidaa ja kirjottaa paskasti. Espanja alkaa jo kuitenkin sujumaan tosi hyvin. Parit paikalliset bileet menny täysin ilman että on tarvinnut vaihtaa enkkuun. Tärkeimmät slä
ngi sanat on opittu (ja niitä on paljon!), ja samoista saatu myös huudot espanjan tunnilla. Täällä on ilmeisesti ollut myös kaksi maanjäristystä sinä aikana kun olen täällä ollut, en kuitenkaan osallistunut niihin. Nukuin onneni ohi. Onneksi on kuitenkin hyvät unen lahjat, koska muuten pitäisi herätä kukonlaulun aikaan, kirjaimellisesti, koska alakerrassa asuu kukko joka kiekaisee joka aamu klo 6:30.

Tällä hetkellä en itseasiassa ole Santiagossa lainkaan, vaan luin Böönien postauksen ja huolestuin mahdollisista liikakiloista. Tulin siis Bairesiin varmistamaan ettei homma ihan lähde käsistä, mutta itsekin sorruin ja olen ollut liikuntakyvyttömänä suurimman osan ajasta holtittoman syömisen johdosta. Täällä nyt hengailen sitten jonkin aikaa, ja sitten takas Santiagoon missä on syyskuun lopussa viikon kestävät koko maan megabileet - Fiestas Patrias, ja sitten takaisin kouluun 23. päivä. Alan nyt keskittymään ruoansulatukseen, koska ostimme 1/2kg jäätelöä - each, ja pitäis vielä juomaankin ryhtyä, mutta kun maha on liian täynnä. First world problems.

Tafu

Cheers from Down Under!

Noniiin, ehkä nyt 6 viikon jälkeen munkin pitäis vihdoin kirjotella tänne jotain! Täällä on vihdoin LÄMMIN ja musta alkaa jo tuntua että oon ehkä sittenkin Australiassa enkä keskellä Suomen syksyä. Erona tosin se, että täällä oli kylmä sisällä ja ulkona koska taloissa ei oo kunnon lämmitystä. Saunaa oli siis ensimmäiset viikot aika ikävä, ehkä viimesin asia jota ajattelin että kaipaisin Australiassa!

Säästä huolimatta mulla on kuitenki ollu ihan mahtava ja huikee kuukausi! Löysin kämpän kolmen muun vaihtarin kanssa n. 4km päästä koululta ja meillä on omakotitalo ja takapiha, joka tulee kovaan BBQ käyttöön heti ku kesä vaan tulee kunnolla. Mun lisäks tässä asuu toinen suomalainen, saksalainen ja hollantilainen. Matka kampukselle menee aika hyvin pyörällä tai bussilla, tosin pyörällä on usein aikasemmin perillä koska busseista joka toinen on yleensä out of order ja joka toinen on myöhässä. Adelaide on kuitenki siitä ihan mahtava paikka et kaikki on lähellä ja täällä on nopeeta liikkua paikasta toiseen! Myös biitsit on vaan 10km päässä keskustasta eli even better :)

 Ennen asunnon löytymistä mä yövyin pari yötä väliaikaismajotuksessa sairaalassa, mutta koska paikka oli ihan yhtä kamala miltä kuulostaakin niin olin aika happy että löydettiin näin hyvä asunto ja hyvältä paikalta. Toi sairaala oli kuitenkin ihan meidän kampuksen vieressä, mikä oli tosi hyvä o-weekin aikana. Pakko tosin sanoa että Aussien O-week häviää Mikkelille ihan 10-0! O-week täällä tarkotti lähinnä erilaisia koulun järjestämiä work-shoppeja ja muutamia reissuja Adelaidessa. Tosin vaikka näiden student union ei järjestäny meille bileitä, keskustan pubit ja baarit tuli suhteellisen tutuiks kyllä ton viikon aikana…! Täällä on ihan huikee vaihtariporukka ja koko ajan löytyy jotain tekemistä, tylsää ei siis oo ollut missään vaiheessa. Mä myös rakastan Aussi asennetta ja  ’no worries’ on jotain mitä kuulee vähintään 10 kertaa päivässä, täällä kaikki luennoitsijatkin ottaa kaiken rennosti ja ihmisillä on tosi positiivinen asenne.

Kengurut, koalat ja kaikki muut Aussi otukset tuli myös tutuiks jo ensimmäisten viikkojen reissuilla, ja o-weekillä käytiin Adelaiden lähellä olevassa Victor Harbourissa jossa nähtiin ensimmäinen Aussi hämähäkki! Seuraavana päivänä saatiin kuulla että se oli yks maailman myrkyllisimmistä hämähäkeistä ja me oltiin totta kai työnnetty naamat n. 1m päähän siitä että saatiin valokuva. Ens kerralla tulee ehkä mietittyä pari kertaa ennen kun meen lähelle yhtäkään hämähäkkiä tai mitään muutakaan eläintä täällä. Kaiken otus-bongailun lisäks oon käynyt myös elämäni ensimmäisessä footie matsissa, joka on joku sekava kombo rugbya ja amerikkalaista futista. Käytiin myös yhtenä viikonloppuna Barossa Valley gourmet festareilla, jotka oli festarit lähellä olevalla viinitila-alueella! Ihan mahtava päivä, päästiin kiertämään eri viinitiloilla maistelemassa ilmasia viinejä, syömässä ihan älyttömän hyvää ruokaa ja lisäks siellä oli jokaisella tilalla live bändi :)

 

Vielä en oo kauheesti ehtiny reissailla Adelaiden ulkopuolella Sydneyä lukuun ottamatta. Sydney ja oopperatalo oli ihan yhtä hienoja kun voi kuvitella, olisin hyvin viihtyny siellä pidempään kun vaan 3 päivää. Parin viikon päästä meillä on onneks luvassa parin viikon road trip East Coastilla, luvassa on siis Cairns ja Great Barrier Reef, surffailua, sukeltelua ja kolmen päivän vene risteily Whitsunday Islandilla! Meitä on lähdössä 7 vaihtarin tyttöporukka eli aika epic viikot luvassa :)

Essi

Terveisiä Omahasta!

Morjens!

Oon nyt ollu pari viikkoa täällä keskilännen kuuman auringon alla. Lämpötilat on vaihdellu 30-40 asteen välillä ja on satanu vaan kerran. En valita. Kaupunki on just sopivan kokonen. Ei oo liian pieni muttei liian isokaan. Täältä löytyy kaikki mitä voi kuvitella... ja sellastaki mitä en olis voinu ikinä kuvitella kuten drive-in puhelinliikkeet ja apteekit.

Ihmiset on ihan SUPERHYPERMAHTAVIAAAA! Suomen kielen sanavarasto ei tunne edes sellast käsitettä ystävällisyydelle joka on täällä ihan arkipäivää. Paikallisiin ihmisiin on helppo tutustua ja ne on aitoja ja ystävällisiä.Oon hengaillut niiden kanssa paljon ja päässyt käymään jo muutamissa kotibileissäkin, joista toiset oli uima-allasbileet valtavassa kartanossa. Lisäks ollaan vaihtareiden kanssa käyty baareissa ja klubeilla ja oon osallistunu kaksiin fraternity-bileisiin. Sorority-taloja tai bileitä ei ole koska Omahan lain mukaan talo, jossa asuu yli 10 naista on huoratalo. :D Suurin osa paikallisist on vielä alle 21-vuotiaita joten niiden kanssa juhliminen keskittyy muualle kuin baareihin.

Oon käyny bilettämisen ohella välillä koulussakin. Kurssit on sopivan helppoja mutta jonkun verran työtä pitää tehä koska kursseilla on paljon projekteja. Tosi siistejä kylläkin. Oon tosi innoissani, koska pääsen tekemään b2b-markkinointijuttuja yhelle Fortune500-listan yrityksistä sekä päämajaan päiväks kattelee miten homma toimii. Koulu on pikkasen uudempi ja on muutenki erilaiset puitteet ku Mikkelissä. Hyvä että vaihto on vast tällee opintojen lopussa, koska olis vaikee raahata ittensä takas koulunpenkille MLI:in.

Mut lähen täst jatkaa elämää... Ehk ens kerral osaan jo laittaa tähä tekstiin kuviakin! Terkkuja kaikille ja nauttikaa ajastanne ulkomailla tai koto-Suomessa!

-Tuuli