sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Terkkuja Sporesta!

好! (Moi!)

我 是 芬 兰 人(Me olemme suomalaisia.) 我 是 国大的 学生。(Me olemme NUS:in opiskelijoita.) 美 。(Minun nimeni on Meimei.) 我 朋 友。(Hän on hyvä kaverini.) 马 力 啊(Hänen nimensä on Malia.)

No jaa... Siinä taisi olla kaikki, mitä me ollaan oppittu kiinantunneilla. Koulu täällä on ollu kivasti sanottuna paskaa. Siis jos Mikkelissä hoidetaan ryhmätyötapaamiset tunnissa niin täällä siihen menee valehtelematta seitsemän tuntia yhteen tapaamiseen. Siellä sitten mietitään yhdessä mitä muut ryhmät tekevät, vaihdetaanko sittenkin nyt valmiin projektin aihe ja sitä, että mitä kaikki laittavat presikseen päälle. Waste of our time...

But enough about school... Sporessa on ollut kiireistä. Ootte varmaan huomannu siitä, että ei olla ees kirjoitettu blogiin. Ekat viisi viikkoa menivät nukkumiseen, poolilla makaamiseen ja nähtävyyksien kiertämiseen. Sen jälkeen lähdettiinkin jo Kuala Lumpuriin Malesiaan, Balille, Thaimaaahan (Maria), Tiomanille Malesiaan sukeltamaan (Meimi), Kambodzaan (Meimi) ja jälleen Kuala Lumpuriin Marian siskon Lauran kanssa.

Täällä ei ole tullut biletettyä ihan niin rankasti kuin Mikkelissä ja baariin ei koskaan pääsisi kumppareissa tai lökäreissä... Culture shock! :D On meillä kyllä pari ikimuistoista iltaa ollut, joista yhdestä Meimi ei kuitenkaan muista mitään. Hyvä Meimi! Meimihän siis tuli taksilla takaisin baariin josta oli lähtenyt, koska ei löytänyt kotiin. Meimi oli myös illan aikana lähettänyt Allulle whatsappiin viestin, jossa luki: "En ole koskaan ollut näin nännissä"...

Seuraavaksi suuntaamme yhdessä Hong Kongiin. Meimi menee kyllä Taipein kautta. Kohta näämme siis Honkkarit-Babat! Mikkeli reunion! Whoop whoop! Missattiin Anna ja Noora, kun he olivat Sporessa. :(

Alla kuvia kuvatekstien kanssa niinkuin böönat halusivat... :) Facebookissa on miljoona lisää... 

HEINI, mites Afrikassa menee?

Terkkuja, Meimi ja Maria

 Walking on clouds in Bali.

Chili Crab -illallinen Sporessa.

 Drinksuilla Clarke Quayssa Sporessa.

Rakastettu NUS-maskotti Linus. 

Vaahtobileet rannalla! 

Marialla on aina pää puskissa. 

Ladies Night = ilmaista viinaa :)


keskiviikko 13. marraskuuta 2013

G'day from Australia



Koska mun oikeesti pitäis lukea kokeisiin ja keskittyä kurssien läpi pääsemiseen, päädyin siis totta kai Facebookin kautta lukemaan teidän reissu kuulumisia ja kirjoittaa mun toisen (!!) postauksen tänne. Sateisin, tuulisin, ja kylmin kevät pariin vuosikymmeneen (true story) alkaa jo pikku hiljaa muuttua vähän aurinkoisemmaksi ja luvassa on vihdoin lämmintä, kokeisiin luku on siis tällä hetkellä viimesenä listalla. Tai ei ehkä listalla ollenkaan.

Täällä päin maailmaa alkaa vaihto olla jo aika loppusuoralla, ja ens viikolla jatkan jo matkaa Adelaidesta Melbourneen ja Tasmanian kautta Uuteen-Seelantiin. Reissukuume kasvaa koko ajan ja ihan kiva päästä jo naapurimaan huikeisiin maisemiin! Koska kohta joudutaan kuitenkin jättämään tää aivan ihana maa ja sen ihanat ja halvat viinit, ollaan totta kai tehty päiväreissuja läheisille viinitiloille ilmaisten viini maistelujen takia vähän useemmankin kerran. Kävi myös niin hyvä tuuri että jouduin puhelintyöhaastatteluun yhden reissun jälkeen, onneks kuitenkin vasta vähän myöhemmin illalla.



Lokakuussa käytiin tsekkaamassa itärannikon biitsit ja meidän roadtrip oli varmasti yks parhaista reissuista joita oon koskaan tehnyt. Ajettiin Cairnsista Brisbaneen eli kilometrejä matkalle kerty yli 2000, ja siinä välissä ehdittiin bongailla krokotiileja, seikkailla sademetsissä, eksyä n. 10 kertaa, snorklata, surffata, ja tehdä kolmen päivän venereissu Whitsunday Islandsille. Whitsunday Islandsit koostuu monista eri saarista ja me yövyttiin yhdellä niistä, jossa ei meidän 40 hengen ryhmän lisäks ollut ketään muita. Oli siis aika unohtumaton kokemus, jo ihan senkin takia että sain yökaveriks torakan mun sänkyyn. Surffausta päästiin kokeilemaan kahden päivän kurssilla Byron Bayssa, joka oli kaupunkina just sellanen kun kaikki kuvittelee Australian olevan. Peace and love kylttejä oli joka kadun kulmassa, koskaan en oo nähnyt niin montaa hippi vaatteissa kulkevaa ihmistä samassa paikassa, ja kaikki oli vaan ihan uskomattoman rentoja ja mukavia. Isompi osa ihmisistä myös käveli keskustassa ilman kenkiä kun kengät jalassa. 






Reissailun jälkeen ollaan lähinnä oltu Adelaidessa ja tehty päiväreissuja tähän lähistölle. Biitseille on vaan 40 minuutin matka ratikalla joten nekin on tullut jo aika tutuiksi. Kunnon Aussi tyyliin ollaan myös hyödynnetty public bbq -paikkoja, tosin meidän varusteet ja ruuat painii ihan eri sarjassa kun paikallisten, joille grillaus on uskonto. Täällä oli viime viikonloppuna joulukulkue, ja perheet oli mm. pystyttäny grillauspisteitä Adelaiden pääkadulle jo hyvissä ajoin aamulla. Kesää kohden tullessa ollaan myös huomattu, että jos Suomessa hyttyset on ärsyttäviä niin ne ei oo mitään verrattuna täällä oleviin kärpäsiin. Pelkästään kärpästen määrä on jo ihan uskomaton, mutta sen lisäks ne myös yrittää silmiin, nenään, suuhun, ja vaatteisiin, plus erityisesti ruokaan jos erehtyy syömään ulkona. Kaupoissa myydään ihan vakiovarusteena hattuja kärpäsverkolla, toistaseksi se on kuitenkin jäänyt jostain syystä mun ostosreissuilla hyllylle...





Täällä siis kaikki paremmin kun hyvin, Australia kuittaa! Kohta nähään, mut siihen asti nauttikaa vaihdosta missä ikinä sit oottekaan :)

tiistai 12. marraskuuta 2013

Dear Readers,




Puolitoista kuukautta Brittien saarilla viettäneenä voin todeta, että oli ehdottoman oikea päätös mulle tulla tänne!

Lentokoneessa, aamulla klo 7,
ilmassa juhlan tuntua!
     
Asun siis Nottinghamissa, joka on (tietenkin) kuuluisa kaupunki Robin Hoodista ja täten yks valtava Sherwoodin metsä! No hehe, ei sentään! Yllätyin itse asiassa kaupungin suuruudesta kun ensin tänne saavuin, odotin jotain Suomen peruskaupungin (mikä se sitten lieneekään :D) kokoista mestaa, vaikka eihän tääkään mikään metropoli ole. Täällä on kaksi yliopistoa, mun yliopistossa on, yli 28 000 opiskelijaa ja siinä toisessakin on yli 20 000. Näin ollen Nottinghamissa on koko ajan meneillään opiskelijabileitä, joka päivälle useita. Vaikka tästä kaupungista löytyy kaikki shoppailumahdollisuudet ja ois noita metsiä ja linnojakin koluttavana, niin lähinnä täällä tulee vapaa-aika vietettyä joko pubeissa/baareissa istuen tai klubeilla peppua heilutellen. 

Robin Hood!



Yliopistorakennusta



Vaikkakin täällä on tosi hienoja menomestoja, oon kuitenkin ollut pettynyt Brittien klubimeininkiin yhdeltä osin: moni paikka menee kiinni jo kolmen-neljän yöllä! Siihenhän mä en ole suostunut, vaan olenkin sitten raahannut seuralaiseni Nottinghamin ainoaan puoli seitsemään asti auki olevaan klubiin, joka sattuukin sitten myös olemaan koko kaupungin ainoa homobaari. No eipä siinä, avarakatseisuus kunniaan! Juomakulttuurista voin antaa yhden vinkin suomalaisille miehille: jos olet mieltynyt kaljan sijasta siiderin makeaan makuun, täälläpäin sitä saa miehet juoda ilman sosiaalista paheksuntaa, oon nimittäin huomannut kuinka raavaat uroot juo usein Strongbow:ta.

Mitä tulee Nottinghamista poispääsyyn, niin tässä on juna-asema, jolta pääsee esim. Lontooseen kahdessa tunnissa ja lippuja saa 20 punnalla edestakas matkalta, mikä on mielestäni melko edullinen hinta. Lisäksi Nottinghamissa on lentokenttä, jolta saa myös hyviä diilejä, kuten 27 € Barcelonaan, joten tuli sielläkin piipahdettua viikonloppureissulla. Muutaman viikon päästä mulla on edessä neljän viikon joululoma, jolloin on tarkoitus matkailla ympäri Eurooppaa. Sen jälkeen jaksaakin toivottavasti pusertaa kurssit loppuun ja nauttia vielä kuukauden verran vaihdosta täällä.

London, Thames
London, muumio
London, bussi Oxford Streetillä

Iltapuuhaa perheen kesken leikkipuistossa
Perheenä, eli kämppiksinä, mulla on viisi muuta vaihtaria, joiden kanssa synkkasi alusta lähtien. Samassa talossa ja viereisellä kadulla on myös monta muuta vaihtarikommuunia, joten vietetään paljon aikaa yhdessä varsinkin etkojen merkeissä. Myös muihin vaihtareihin on tullut tutustuttua koulun kautta, ja voin myös raportoida baba-ystävämme Duyn voivan hyvin! On tullut pari kertaa etkoiltua siellä hänen kämppätovereidensa seurassa (Duyilla oli baba-imagon mukaisesti alkoholijuomaa käden ulottuvilla).

Illanviettoa naapurissa















Kaikkien naapuruston vaihtareiden omima
Erasmus-kissa, joka kasuaalisti ilmestyy
sohvallemme vähän väliä.

Koulusta sen verran, että Human Resource Managementiä opiskellaan ja se on ollut mielenkiintoisaa. On ollut myös mielenkiintoista nähdä englantilaista opiskelukulttuuria, joka on yllättänyt mut joiltain osin. Esimerkiksi, ihmiset eivät oo tottuneet juurikaan puhumaan luokassa ja vastaamaan kysymyksiin tai keskustelemaan ryhmässä. Minä ja suomalainen kolleegani ollaankin oltu aktiivisimmasta päästä täällä. Oon myös törmännyt mielenkiintoisiin maantieteellisiin kysymyksiin, sillä ekalla viikolla kurssikaverini kysyi multa missä Suomi on, onko se lähellä Hollantia. Kerroin että ei, se on Venäjän rajanaapuri, ”Ai jaa, no sithän se ei oo Euroopassa!”. Korealaiselle kämppikselleni tultiin myös sanomaan että Korea on Kiinassa ja osa Kiinaa. 

En valita torstai vapaasta...
Meillä on myös oma paikallinen Pentti täällä, joka ei tietenkään ole yhtään mitään ’our dear friend’:imme veroista, mutta Students’ Union Building:ssä on baari avoinna joka päivä ja muutamana iltana viikossa ihan kunnonkokoinen klubi. 
Pentissä on tarjolla trippejä, mut tän paikan erikoisuus on tuoppi, jossa puolet olutta ja puolet siideriä - yllättävän hyvää!

Kaksirakennuksinen kompleksi vasemmalla on Students' Union Building,
oon vakuuttunut että tässä on Probba Loungen tulevaisuus!
Mikkeli-rinki?

Anyways, olen viihtynyt! Rakastan brittejä, koska ne on hymyileviä, iloisia, kohteliaita ihmisiä, jotka osaa pyytää anteeksi ja kysyä mitä kuuluu. Tää on maa jossa voisin kuvitella asuvani myös jatkossa.

Cheers!

Love, Laura

 






sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Oppan Hong Kong style!

Santerin tekstin innoittamana ja Baires-Santiago-Omaha linjan uhkausten pelottelemana, täältä tulee vihdoin terveiset Hong Kongista (PolyU-laisten osalta, Liukkari ja Mari saa kertoa elämästään Hong Kongin maaseudulla itse).

Me opiskellaan siis Hong Kongin Polytechnic Universityssä. Jos Elisa ja Sande pääsee puolessa tunnissa Nizzaan tai Cannesiin, ni me päästään koululta keskustaan samassa ajassa metrolla. Tai no joskus menee 20 minuuttia, mutta Hong Kongin ajassa se on superlyhyt aika. Eli siis meijän koulu on superhyvällä paikalla, ja asuntolan ylemmistä kerroksista saattaa jopa nähä kaupungin skylinen. Itse tästä en mitään tiiä, koska mä asun vaan seittemännessä kerroksessa, mut Nooralla on enemmän chäännsejä sen näkemiseen, koska Nooran koti on 15. kerroksessa. Täällä nää asuntolan huoneet jaetaan toisen tyypin kanssa, ja kahdella huoneella on aina yks yhteinen vessa. Nooran huoneen toinen puoli on ranskalaisomistuksessa ja mulla naapurivaltiona majailee Etelä-Korea. Neiti Etelä-Korea on supermukava tyyppi ja viihdyttää mua ainakin sen nukkuma-asennoilla, joista vois aloittaa ihan oman kuvablogin. 

Tää asuntola on 10 min kävelymatkan päästä itse kampuksesta, jossa me käydään luennoilla. Molemmat neljä päivää viikossa. Kampusalue on kiva, luennot on tylsiä ja aasialaiset ystävämme erikoisia. Ne saattaa tulla kolme tuntia kestävälle luennolle puoltoista tuntia myöhässä ja nukkua ihan avoimesti eturivissä. Myös pelien pelaaminen ja ääneen puhuminen on melko normaaleja aktiviteettejä luennoilla (ne myös leikkii hallsien common roomissa hippaa, pitää maalauskursseja ja ruokasotia, ja laulaa karaokea neljältä aamuyöllä). Meijän kurssit me päästään toivottavasti rimaa hipoen läpi, ainakin Mikkelissä opitusta bullshit-taidoista on täällä ollut paljon hyötyä. That's enough about school, no one really cares.

Hong Kong kaupunkina on mahtava paikka ja tekemistä löytyy paljon. Täällä on rantoja, vuoria, ostoskeskuksia, temppeleitä, ravintoloita ja baareja, baareja, baareja. Mutta jos alkaa kyllästyttää ni voi mennä nopeesti Kiinan puolelle tai ottaa halvan lennon muualle Aasiaan. Ihmisiä on 144 kertaa enemmän ku Mikkelissä ja ne asuu kolme kertaa pienemmällä alueella ku mikä on Mikkelin kokonaispinta-ala. Niitä on siis paljon, varsinkin ruuhka-aikaan, holy cow. 

Baarikulttuuri on ihan omassa sfäärissä Mikkeliin verrattuna (vaikka Penan veroista mestaa ei kyllä löydy ei millään). Liukkarin harmiksi, täällä on halvempaa olla tyttönä, koska me päästään ilmaiseks baareihin ja keskiviikkosin ja torstaisin saadaan ilmaseks juomat. Se on kyllä usein vie tuhon tielle. Viikonloppuisin baarit on kyllä aika kalliita myös meille, joten juopotellaan aina 7/11 edessä paikallisella baari-alueella (ja tää 7/11 myy muun muassa Möet Chandonia, wtf?). Plus limasilta bisnesmiehiltä on helppo saada aina tarvittaessa parit shamppanjat ennen ku karkaa seuraavaan baariin. Juomisen määrä on kyllä lähteny täällä siis ihan käsistä, mutta ikuisena mikkelistinä sanonpahan vaan, että kyllä Mikkelissä silti on meno kovempi. Täällä porukka ei ees koskaan lähde jatkoille talojen katoille, en ymmärrä.

Ja jottei tuu sellanen kuva että me vaan juodaan täällä, ni kyllä me syödäänki. Paikallinen ruoka ei oo mitään erikoisen ihmeellistä herkkuruokaa (dim sumia lukuunottamatta) ja nuudelit ja riisit tulee korvista ulos. Me syödään vallan ulkona, koska se on niin paljon halvempaa ku sen laittaminen ite. Mutta ollaan puikolla syömisen mestareita pian, see you in Dragon Sheng bitches! Ja noloa ku se onki, ni mäkkäristä on tullu hyvä ystävä varsinkin aamuöisin.

Niin ja ollaan me jonkun verran matkusteltuki. Käytiin muun muassa Singaporessa ja Kuala Lumpurissa, ja mennään Filippiineille joulukuun alussa, jos siellä nyt on mitään pystyssä taifuunin jäljiltä. Lisäks mä olin Taiwanissa käymässä ja Noora lähtee pian Shanghaihin. Singaporessa ei ehditty nähdä Meimiä ja Mariaa, ni me heitetään puolestaan pallo niille, miten siellä menee?

Tässä vielä muutamat kuvat lyhyine kuvateksteineen.

Hong Kong.

Koska kiinalaisia ei näy HK:ssa tarpeeksi, niin käytiin Singaporen Chinatownissa.

Kualaamassa.


Sitä hyvää ruokaa. 

Perusluento ja possut
Nukkumisen taidonnäyte.

Partying it up.

Our job here is done.

Love, Anna ja Noora



Kotiranta
 Antibes, Provence-Alpes-Côte d'Azur

Santeri ja Elisa täällä hei (oikeastaan Santeri vaan, sori, tsekatkaa Elisan sivistyneempi ja muutenkin parempi blogi täältä). Opiskellaan tosiaan SKEMA Business Schoolissa Sophia-Antipolisissa ja asutaan Ranskan Rivieralla Antibes-nimisessä kaupungissa, 100 metrin päässä Välimerestä. Sijainti on sinänsä strateginen, että Monacoon pääsee junalla tunnissa, Nizzaan tai Cannesiin puolessa tunnissa. Itse koulu on järjestetty niin mukavasti että luentoja on vaan parina kolmena päivänä viikossa, mikä jättää aika hyvin vapaa-aikaa palloilla kyseisillä mestoilla. Biitsisäitäkin kesti nyt nää ekat pari kuukautta, mutta nyt rupee viilenemään ikävästi kohti 20 astetta. Kyynel.
Perusperjantai Monte Carlon kasinon parkkipaikalla

Meiän vuokraemäntä on aika persoona. Ekana iltana se kierrätti meitä ympäri kaupunkia, tarjosi ravintolasafkat, koitti juottaa känniin viinillä ja piti pitkän puheenvuoron siitä kuinka pitää nauttia jokaisesta päivästä koska koskaan ei tiedä mitä voi tapahtua. Ilmeisesti se on edellisen vuokralaisen vienyt ulos juhlimaan koska aina kun se vuokraemäntä on käynyt kämpällä (se tekee yllätysvisiittejä kastellakseen kukkiaan), se tyttö on vaan istunu koneella ja opiskellu. #YOLO. Ja eläkeiässä oleva nainen siis tämä vuokraemäntä.
Mitäs, mitäs muuta...
  • Meillä oli tommonen 23:n vaihtarin reissu Barcelonaan, which was nice. Itse menin autolla, maisemat ok+. Ne ei kyllä saa sitä kirkkoa koskaan valmiiksi.
  • Meduusat pilaa kaiken, elävänä tai kuolleena. Oli tarkotus uida koko syksy ja tulla Phelpsinä takaisin, kunnes meduusa koitti creepata. Ei oo huvittanu paljon uida sen jälkeen (paitsi nyt öisin kännissä tietysti). Nyt kuolleita meduusoja huuhtoutuu koko ajan rantaan niin ettei pysty juosta rannalla?
  • Mullistava idea Tanskasta, Pentin ruiskuihin voi laittaa ihan oikeesti hyvän makusta juomaa vergin sijaan, kyselen reseptiä mutta ilmeisesti maustettua lakritsilikööriä ja limppaa? (Ei mikään TRIP-mehujuoma tietystikään, mutta...)
  • Kävin Hannan kanssa Milanossa, which was nice.
  • Ranskalaiset on just niin ranskalaisia kuin vois kuvitella.
  • Luulin että meillä oli ihan hyvä kämppä, mutta toisilla suomalaisilla on kuusi kerrosta, ja espanjalaisilla tytöillä on biljardipöytä.
  • Kuvia, lyhyiden kuvatekstien kanssa (kiitos Ellu):
Ruokakulttuuria Antibesin torilla

Levynkansipose Antibesin vanhassakaupungissa
Hämmentävä viesti Nizzassa

Nizza (lyhyt kuvateksti)
Some Scandinavian Hunks
Mites noi Pentin paloturvallisuussäädökset? Meniskö läpi?