Me opiskellaan siis Hong Kongin Polytechnic Universityssä. Jos Elisa ja Sande pääsee puolessa tunnissa Nizzaan tai Cannesiin, ni me päästään koululta keskustaan samassa ajassa metrolla. Tai no joskus menee 20 minuuttia, mutta Hong Kongin ajassa se on superlyhyt aika. Eli siis meijän koulu on superhyvällä paikalla, ja asuntolan ylemmistä kerroksista saattaa jopa nähä kaupungin skylinen. Itse tästä en mitään tiiä, koska mä asun vaan seittemännessä kerroksessa, mut Nooralla on enemmän chäännsejä sen näkemiseen, koska Nooran koti on 15. kerroksessa. Täällä nää asuntolan huoneet jaetaan toisen tyypin kanssa, ja kahdella huoneella on aina yks yhteinen vessa. Nooran huoneen toinen puoli on ranskalaisomistuksessa ja mulla naapurivaltiona majailee Etelä-Korea. Neiti Etelä-Korea on supermukava tyyppi ja viihdyttää mua ainakin sen nukkuma-asennoilla, joista vois aloittaa ihan oman kuvablogin.
Tää asuntola on 10 min kävelymatkan päästä itse kampuksesta, jossa me käydään luennoilla. Molemmat neljä päivää viikossa. Kampusalue on kiva, luennot on tylsiä ja aasialaiset ystävämme erikoisia. Ne saattaa tulla kolme tuntia kestävälle luennolle puoltoista tuntia myöhässä ja nukkua ihan avoimesti eturivissä. Myös pelien pelaaminen ja ääneen puhuminen on melko normaaleja aktiviteettejä luennoilla (ne myös leikkii hallsien common roomissa hippaa, pitää maalauskursseja ja ruokasotia, ja laulaa karaokea neljältä aamuyöllä). Meijän kurssit me päästään toivottavasti rimaa hipoen läpi, ainakin Mikkelissä opitusta bullshit-taidoista on täällä ollut paljon hyötyä. That's enough about school, no one really cares.
Hong Kong kaupunkina on mahtava paikka ja tekemistä löytyy paljon. Täällä on rantoja, vuoria, ostoskeskuksia, temppeleitä, ravintoloita ja baareja, baareja, baareja. Mutta jos alkaa kyllästyttää ni voi mennä nopeesti Kiinan puolelle tai ottaa halvan lennon muualle Aasiaan. Ihmisiä on 144 kertaa enemmän ku Mikkelissä ja ne asuu kolme kertaa pienemmällä alueella ku mikä on Mikkelin kokonaispinta-ala. Niitä on siis paljon, varsinkin ruuhka-aikaan, holy cow.
Baarikulttuuri on ihan omassa sfäärissä Mikkeliin verrattuna (vaikka Penan veroista mestaa ei kyllä löydy ei millään). Liukkarin harmiksi, täällä on halvempaa olla tyttönä, koska me päästään ilmaiseks baareihin ja keskiviikkosin ja torstaisin saadaan ilmaseks juomat. Se on kyllä usein vie tuhon tielle. Viikonloppuisin baarit on kyllä aika kalliita myös meille, joten juopotellaan aina 7/11 edessä paikallisella baari-alueella (ja tää 7/11 myy muun muassa Möet Chandonia, wtf?). Plus limasilta bisnesmiehiltä on helppo saada aina tarvittaessa parit shamppanjat ennen ku karkaa seuraavaan baariin. Juomisen määrä on kyllä lähteny täällä siis ihan käsistä, mutta ikuisena mikkelistinä sanonpahan vaan, että kyllä Mikkelissä silti on meno kovempi. Täällä porukka ei ees koskaan lähde jatkoille talojen katoille, en ymmärrä.
Ja jottei tuu sellanen kuva että me vaan juodaan täällä, ni kyllä me syödäänki. Paikallinen ruoka ei oo mitään erikoisen ihmeellistä herkkuruokaa (dim sumia lukuunottamatta) ja nuudelit ja riisit tulee korvista ulos. Me syödään vallan ulkona, koska se on niin paljon halvempaa ku sen laittaminen ite. Mutta ollaan puikolla syömisen mestareita pian, see you in Dragon Sheng bitches! Ja noloa ku se onki, ni mäkkäristä on tullu hyvä ystävä varsinkin aamuöisin.
Niin ja ollaan me jonkun verran matkusteltuki. Käytiin muun muassa Singaporessa ja Kuala Lumpurissa, ja mennään Filippiineille joulukuun alussa, jos siellä nyt on mitään pystyssä taifuunin jäljiltä. Lisäks mä olin Taiwanissa käymässä ja Noora lähtee pian Shanghaihin. Singaporessa ei ehditty nähdä Meimiä ja Mariaa, ni me heitetään puolestaan pallo niille, miten siellä menee?
Tässä vielä muutamat kuvat lyhyine kuvateksteineen.
 |
| Hong Kong. |
 |
| Koska kiinalaisia ei näy HK:ssa tarpeeksi, niin käytiin Singaporen Chinatownissa. |
 |
| Kualaamassa. |
 |
| Sitä hyvää ruokaa. |
 |
| Perusluento ja possut |
 |
| Nukkumisen taidonnäyte. |
 |
| Partying it up. |
Our job here is done.
Love, Anna ja Noora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti